Työyhteisön itsetunto


Työpaikkojen ilmapiiri on kokenut suuria mullistuksia 80-90 -luvun ajan. Ensin elettiin keskellä kiireisiä nousukauden vuosia: yrityksillä riitti työtä, kiirettä ja rahaa. Sitten sinniteltiin laman keskellä. Irtisanomiset kiristivät työntekijöiden välisiä suhteita ja jäljelle jääneet koittivat selvitä epävarmassa tilanteessa. Nyt nousuvuodet lisäävät taas töitä, mutta työntekijöiden määrä ei välttämättä seuraa perässä.

Muutoksien läpivieminen yhteisten tavoitteiden avulla


Muutos, joka tehdään meille, koetaan uhkaksi. Muutos, jota olemme itse tekemässä, koetaan mahdollisuudeksi. Myös työelämässä tapahtuviin muutoksiin täytyy antaa aikaa sulatella, aikaa uudistaa ja palauttaa voimia. Kun mennyt puretaan tunteina ulos, saadaan tilaa uudelle.

Mielellä on kyky uusiutua ja ihminen on joustava. Mieli tasapainoittaa itsensä ajan myötä kun sitä ei häiritä.

Ongelmana työelämän muutoksissa ei siis välttämättä olekaan muuttunut tilanne sinänsä, vaan tie sinne. Jos muutokset ja päätökset tehdään yhteistyössä työntekijöiden kanssa, saadaan tyrmääviä ensireaktioita siloiteltua ja yhteishenki nousemaan. Näin suunnataan muutokseen tarvittavaa energiaa puhtaasti oikeaan, tuottavaan suuntaan. Uuden suunnan pitäminenkin vaatii ponnistelua ja määrätietoisuutta. Kun kokemuksia sulatellaan yhdessä toisten kanssa, voidaan muutosprosessin aikanakin vielä hioa suuntaa.

Kun yrityksen yhteiset tavoitteet luodaan yhdessä ja henkilökohtaiset tavoitteet kahdenkesken esimerkiksi esimiehen kanssa, rakennetaan rohkaisevaa ilmapiiriä myös uusille ideoille ja näkemyksille. Jos päätökset pakkosyötetään ja tietoa pantataan, pelko tulevaisuudesta rajoittaa sekä yrityksen että työntekijöiden kehittymistä. Väsynyt ja turhautunut ei opi uutta, eikä kehity. 

Työilmapiirin merkitys


Tämän päivän työelämässä tekninen tiedonkäsittely ja sen muokkaus ovat usein liian korostuneita. Ihmisen arvo ja arvostus työssä, joka pohjimmiltaan on tärkeintä, on jäänyt tekniikan alle. Ihminen on lähes menettänyt kontaktin omaan tunnemaailmaansa. Myös työilmasto on tunnekokemus. Olisi muistettava, että nimenomaan ihmiset tekevät tuloksen, eivät koneet. Tulosta kasvattavat asiakkaat ja silta yrityksestä asiakkaaseen on tärkein. Tuon sillanrakentajia ja ylläpitäjiä ovat yrityksen työntekijät. Tunteet tarttuvat helposti työntekijästä toiseen, sekä negatiiviset että myönteiset. Työpaikalla liikkuvat tunteet heijastuvat myös ulospäin. Asiakkaan on hyvä tulla yritykseen, jossa vallitsee iloinen, kepeä ilmapiirii.

Hyvä itsetunto johtaa hyvään työilmapiiriin, jossa toimintaa arvostetaan ja uskotaan työhön. Jokaisen on tiedettävä vastuualueensa ja perustehtävänsä. Tämä tukee jokaisen itsetuntoa ja tuo työrauhaa, mielekästä ilmapiiriä työpaikalle. Jokaisen olisi otettava vastuu myös siitä, mitä tuo työhön mukanaan aamulla. Miten tervehdit työkavereitasi? Tuntuuko aamusi jo tympeältä ja työhöntulo vastenmieliseltä. Se heijastuu omassa käytöksessäsi sanattomana viestinä. Ihminen on laumaeläin ja jokainen hakee vaistomaisesti omaa tilaansa. Jos puolestaan välität työpaikastasi ja siitä mitä teet, tunne tarttuu toisiinkin.

Burn out ja sen välttäminen


Törmäily organisaation sisällä ihmisten kesken on kuitenkin tärkeää. Kyseenalaistaminen, työtehtävien analysointi ja niiden toimivuuden miettiminen on aktiivista toimintaa. Toiminta johtaa toimenkuvien selkeytymiseen ja päämäärien rajaamiseen. Väsymys ja työuupumuskaan ei uhkaa jos työ on mielekästä ja toimivaa. Uusia haasteita mahtuu, kun tuttu leipätyö on hyvin organisoitua ja kulkee ongelmitta.

Kiireen ja stressin keskellä työaika on monessa paikassa menettänyt merkityksensä. Voikin kysyä, kenellä on vastuu työkyvystä? Työssäkin pitää rentoutua välillä! Aina ei jaksa, oivalla eikä veny vaatimusten mukaan. Silloin pitää olla lupaa ja aikaa kerätä ajatuksiaan, löysätä hiukan ja hakea motivaatiota. Jos jaksaminen ylikorostuu työpaikalla, hampaat irvessä usein poltetaan itsensä loppuun, sairastellaan ja lopulta tukahdutetut tunteet muuttuvat kehon kivuiksi. Sairaslomakaan ei välttämättä pysäytä, jos ei itse ymmärrä mistä kipu johtuu.

Turvallisuus, luottamus ja tiedonkulku


Yrityksen sisäiseen ilmapiiriin liittyy myös turvallisuuden tunne. Tieto ei sanontaan nojaten lisää tuskaa, vaan turvallisuutta. Tiedonkulkuun vaikuttaa oleellisesti luottamus eri työntekijöiden välillä. Kateus esimerkiksi työtehtävistä sotkee luottamuksen tunteen ja vaikuttaa heti tiedonkulkuun. Tietoa pantataan tai sitä annetaan vain joillekin organisaation sisällä. Salaaminen luo vääristynyttä asemaa työntekijöiden välille, piilojohtajuutta. Piilojohtajuuden myötä ilmapiiri tulehtuu ja päätöksenteko vaarantuu - piilojohtaja ei ota vastuuta päätöksistä, koska hänellä ei ole oikeaa valtaa. Esimiehen tulisi säilyttää etäisyys työhön ja työntekijöihin, jolloin hän näkee asiat kauempaa kuin työntekijät ja pystyy puuttumaan tilanteen niin vaatiessa. 

Muutamia kysymyksiä sinulle


  • Mitä varten olen tullut työpaikalle aamulla?
  • Mikä on työni tarkoitus?
  • Tiedänkö, mikä on tärkeysjärjestys työssäni?
  • Palkitseeko työni minua?
  • Antaako työ mitä odotin?
  • Ovatko odotukseni realistisia?
  • Miten saan palautetta työstäni, kuka minut palkitsee?
  • Miten motivoidun, miten hahmotan kokonaisuuden?
  • Kuinka löydän tasapainon kaaokseen?
  • Miten tunnistan stressin merkit?


Työntekijöiden keskuudessa tehty tutkimus antoi ehkä yllättävänkin palautteen kysymykseen Mikä työssäni on tärkeintä? Tutkimustulos oli, että henkilökohtaisen palautteen saaminen ja kuunnelluksi tuleminen oli tärkeintä. Se ylitti jopa palkan ja oman työhuoneen.